Visiitti Väestörekisterikeskuksen sivuille

Ei ehkä olisi pitänyt käydä siellä.

Taustaa:

Olen muuttanut paljon. Olen ollut naimisissa enemmän kuin kerran. Minulla on lapsia. Olen muuttanut paljon. Ai, sanoinkin sen jo. Eli sivuni VRK:ssa oli täynnä merkintöjä. Minun henkilökohtaisen historiani virallinen polku siis.

Sairastuin noin 10 vuotta sitten. Olen luonnollisesti ajatellut, että muistihäiriöni koskee vain sitä aikaa, jolloin olen ollut sairaana. Ainahan vanhoista ihmisistä sanotaan: Joo, papalta on vähän muisti mennyt, mutta kyllä se kaikki vanhat asiat muistaa niin terävästi! Oikein ihmetyttää.

Tottakai minäkin. Unohdan samantien kaiken mitä en ole kirjoittanut muistikirjaan. Tosin unohdan, että minulla on muistikirja. Mutta muistan niin hyvin lasteni kehityksen. Miten yhdessä käytiin joka sunnuntai ravintolassa syömässä ja kaikilla oli mukavaa.

Vai oliko se minun lapsuudessani?

Alkaa pelottaa. En uskalla kysyä lapsilta. Ne varmasti loukkaantuu, jos en muista jotain noin tärkeää. Minusta tuntuu, että olen varmasti (halunnut) käydä koko perheen kansaa ravintolassa. Ja tottakai kaikilla oli kivaa, meillähän oli aina kivaa kun olin kotona enkä matkoilla.

Vai oliko?

Onneksi VRK:n sivuilta voin katsoa kaikki tiedot, se varmasti auttaa potkaisemaan asiat oikeisiin koloihin.

Pari ensimmäistä osoitetta vaikuttaa aika oudoilta. No, ei haittaa, asuin siellä varmaan vain hetken. Paitsi että rekisteri väittää majailleeni yhdessäkin paikassa melkein kaksi vuotta. Ihan tyhjää. Ei mitään tuttua osoitteessa, ei muistoja kodista.

No tämä on ainakin tuttu osoite! Siellä oli kiva asua, asuin siellä pitkään!

9 kuukautta.

MITÄ HELVETTIÄ!?